Talousrikollisuus on usein erittäin ammattimaista ja sopeutumiskykyistä, ja rikolliset hyödyntävät toiminnassaan tekoälyä luodakseen entistä uskottavampia huijauksia. Pankkisektorilla tekoälystä on kuitenkin muodostunut tärkeä työkalu, jonka avulla maksuliikennettä ja asiakkaita suojataan rikolliselta toiminnalta. Tekoälyn avulla pankit kykenevät seulomaan maksutapahtumia ja havaitsemaan poikkeavia siirtoja mahdollisimman varhain.
Danske Bankin petostorjunnasta vastaava esihenkilö Riku-Pekka Huhanantti korostaa, että tekoälyn käyttö ei ole alalla mikään uusi ilmiö. Esimerkiksi Danske Bankissa tekoälyä on hyödynnetty talousrikosten torjuntatyössä jo vuodesta 2019 lähtien. Kehittyneiden järjestelmien ansiosta huijausyritykset saadaan pysäytettyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikä näkyy pienempinä rahallisina tappioina asiakkaille suhteessa huijausyritysten määrään.
Tekoäly paljastaa poikkeavat maksut jo alkumetreillä
Rikolliset etsivät jatkuvasti uusia keinoja kiertää pankkien suojamekanismeja. Kyseessä on jatkuva kilpajuoksu, jossa myös pankit päivittävät omia järjestelmiään rikollisten toimintatapojen muuttuessa. Tekoälyjärjestelmiä koulutetaan säännöllisesti uudelleen tuoreimpien petostrendien pohjalta.
Tekoälyn vahvuus piilee sen kyvyssä toimia ennakoivan analytiikan apuna. Järjestelmät auttavat tunnistamaan kyseenalaiselta vaikuttavaa toimintaa sekä katkaisemaan huijareiden hyökkäysreittejä. Vaikka tekoäly toimii tehokkaana apurina, se vaatii toimiakseen jatkuvaa palautetta ja ohjausta ihmiseltä.
Ihminen kantaa päävastuun ja valvoo eettisyyttä
Vaikka teknologia tehostaa seulontaa, tekoäly ei toimi pankeissa ainoana päätöksentekijänä. Päärooli ja vastuunotto säilyvät aina ihmisellä. Danske Bankissa ihmiset linjaavat, mihin ja millä tavoin tekoälyä käytetään, ja vastaavat järjestelmien valvonnasta.
Ihmisen suorittama kontrolli korostuu myös tekoälyn eettisten kysymysten puntaroinnissa. Danske Bankin petostorjunnassa käytettävät tekoälymallit koulutetaan anonymisoidulla datalla, ilman asiakaskohtaisia tietoja, kuten sukupuolta. Näin varmistetaan, ettei syrjiviä käytäntöjä synny ja kaikki toimii oikeudenmukaisesti.
Pankit peräänkuuluttavat tiiviimpää yhteistyötä ja sääntelymuutoksia
Talousrikollisuuden torjuntaa verrataan alalla joukkuepeliin, jossa rahoituslaitokset toimivat tavallaan maalivahteja. Pankeilla on selkeä vastuu pitää rikollisten maalit vähissä, mutta yksittäinen toimiala ei kykene pysäyttämään rikollisuutta yksin. Menestyksellinen torjunta edellyttää saumatonta yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä yli toimialarajojen.
Nykyinen sääntely rajoittaa kuitenkin merkittävästi tiedon ja datan jakamista eri toimijoiden kesken. Jotta petostorjunnasta saataisiin nykyistä tehokkaampaa, lainsäädännöllä tulisi mahdollistaa tehokkaampi tietojenvaihto pankkien kesken sekä pankkien ja viranomaisten välillä.
Yhteistyöhön tarvitaan pankkien ja viranomaisten lisäksi myös teleoperaattoreita, teknologiayhtiöitä, päättäjiä, internetin kauppapaikkoja sekä sosiaalisen median alustoja. Kauppapaikat ja somealustat tulisi velvoittaa poistamaan huijareiden ilmoitukset alustoiltaan.
Yritystilien rajoittaminen ehdotuksena
Petostorjunnan tehostamiseksi on nostettu esiin myös muita lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Peruspankkipalveluita uudistettaessa yritysten ja muiden yhteisöjen oikeus palveluihin tulisi rajata yhteen tiliin kerrallaan, sillä mahdollisuus useampaan tiliin helpottaa huijauksia.
Lähde: www.finanssiala.fi
Tekoälyavusteinen sisältö – Artikkelin luonnostelussa ja suomenkielisen tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä. Sisältö perustuu artikkelin lopussa mainittuun alkuperäislähteeseen.