Julkisen talouden säästöt löytyvät yrittäjäeläkkeistä, ei eläkeyhtiöitä yhdistämällä
Keskustelu suomalaisen eläkejärjestelmän tulevaisuudesta ja säästömahdollisuuksista on saanut uutta kierrosta. Suomen Yrittäjät on tuoreessa selvityksessään ehdottanut yksityisten työeläkeyhtiöiden yhdistämistä, mistä järjestö arvioi syntyvän noin 150 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Finanssiala ry kuitenkin huomauttaa, että todelliset ja merkittävimmät kustannussäästöt koko järjestelmän ja veronmaksajien tasolla olisivat saatavissa yrittäjien eläkejärjestelmästä (YEL) työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan.
Suomalaisten veronmaksajien kannalta kysymys eläkejärjestelmän tehokkuudesta kytkeytyy suoraan julkiseen talouteen. Valtio rahoittaa yrittäjäeläkejärjestelmän vajetta vuosittain jo noin 600 miljoonalla eurolla suoraan verovaroista. Lisäksi YEL-uudistus lisää valtion rahoitustaakkaa entisestään noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän vuoksi suorat vaikutukset valtion budjettiin kulkevat nimenomaan yrittäjäeläkkeiden kautta.
Yrittäjien ehdottama säästösumma jättää kysymysmerkkejä
Suomen Yrittäjien teettämä selvitys esittää työeläkeyhtiöiden yhdistämisen tuovan 150 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Arviossa lasketaan, että noin 50 miljoonaa euroa säästyisi asiakashankinnasta ja eläkeyhtiöiden välisestä kilpailusta. Yrittäjien selvityksessä ei kuitenkin perustella tai avata tarkemmin sitä, mistä jäljelle jäävä 100 miljoonan euron osuus muodostuisi.
Finanssiala ry:n eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela nostaa esiin myös vertailukohtien kapeuden. Yrittäjien käyttämässä suppeassa selvityksessä Ruotsin järjestelmästä oli otettu verrokiksi vain ansiosidonnainen eläkejärjestelmä. Vertailun ulkopuolelle oli jätetty Ruotsin rahasto- ja työmarkkinaeläkkeet, minkä selvitys sinällään tuokin esiin.
Kuusela korostaa, että eläkejärjestelmiä arvioitaessa on välttämätöntä tarkastella kokonaisuutta eikä vain yksittäisiä osia. Suomen mallia ei voida suoraan rinnastaa toisten maiden järjestelmiin ottamatta huomioon kaikkia niiden rakenneosia.
Työeläkeyhtiöiden hallintokulut ovat reaalisesti laskeneet 35 prosenttia
Tilastot osoittavat, että suomalaisten työeläkkeiden toimeenpanon tehokkuus on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Työeläkealan etujärjestö Telan tilastojen mukaan työeläkejärjestelmän hallintoon kului viime vuonna 434 miljoonaa euroa.
Vertailun vuoksi vuonna 2007 työeläkkeiden toimeenpanoon käytettiin koko toimialalla 474 miljoonaa euroa. Nykyrahassa se vastaa 665 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että järjestelmän hallintokustannukset ovat laskeneet vertailukelpoisella kustannustasolla 35 prosenttia. Tehokkuus on siis parantunut selvästi euroissa mitattuna.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen järjestelmä pärjää hyvin. Eläketurvakeskuksen (ETK) vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan Suomen työeläkejärjestelmän hallintokustannukset ovat kansainvälisesti kilpailukykyiset ja monia vertailumaita alhaisemmat, vaikka toimeenpanosta vastaa useampi eri toimija. ETK:n tutkimus aiheesta on paras saatavilla oleva tutkimus, sillä siinä vertaillaan kustannuksia yhtenäisellä tavalla ja otetaan huomioon niin lakisääteinen turva kuin lisäeläkkeet suhteessa vakuutettuihin, eläkeläisiin, maksutuloon ja eläkemenoihin. Finanssiala pitääkin toivottavana, että tästä tutkimuksesta saataisiin päivitetty versio nykyhetkeen, sillä alalla on tapahtunut useita fuusioita aiemman selvityksen jälkeen.
YEL-uudistus ja veronmaksajan asema
Palkansaajien kannalta tilanne on vakaa: Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisemien laskelmien mukaan työeläkkeiden rahoitusnäkymät ovat aiempaa paremmat, eikä työeläkemaksuihin kohdistu korotuspaineita. Työeläkejärjestelmä on kokonaisuudessaan tasapainossa.
Sitä vastoin yrittäjien eläkejärjestelmässä riittää haasteita. YEL-järjestelmän rahoitusvaje lankeaa suoraan valtion eli veronmaksajien maksettavaksi. Finanssiala kannattaa ratkaisua, jossa yrittäjien eläkemaksu pohjautuisi verotettaviin ansiotuloihin. Pitkällä aikavälillä keskeistä olisi myös aloittaa YEL-järjestelmässä rahastointi.
Miksi hajautettu työeläkejärjestelmä kannattaa säilyttää?
Finanssiala ry muistuttaa, että useampaan yksityiseen työeläkeyhtiöön perustuvalla hajautetulla järjestelmällä on merkittäviä etuja, joita ei pitäisi vaarantaa keskittämisellä:
1. Riskien hajauttaminen: Usean eri toimijan verkosto pienentää koko eläkejärjestelmän systeemistä riskiä. Jos jokin toimija tekee virheen varojen hallinnoinnissa, se ei vaaranna koko järjestelmää. Yhtiöiden erilaiset sijoitusstrategiat luovat monipuolisen riskiprofiilin ja parantavat kriisinsietokykyä.
2. Kilpailu parantaa palvelua ja hillitsee kuluja: Yksityiset työeläkeyhtiöt kilpailevat keskenään asiakasyrityksistä. Tämä kilpailu kannustaa yhtiöitä tarjoamaan sujuvampaa palvelua ja edullisempia eläkkeiden hoitokustannuksia, mikä on näkynyt hallintokulujen 35 prosentin laskuna.
3. Suoja poliittista ohjausta vastaan: Hajautettu hallintomalli suojaa kertyneitä säästöjä poliittiselta poukkoilevuudelta. Tiukassa valtiontalouden tilanteessa päättäjille voisi syntyä kiusaus käyttää eläkerahastojen varoja muihin tarkoituksiin. Lakisääteisesti hajautettu rakenne varmistaa, että eläkevarat pysyvät turvassa ja niitä käytetään ainoastaan tulevien eläkkeiden maksamiseen.
Lähde: www.finanssiala.fi
Tekoälyavusteinen sisältö – Artikkelin luonnostelussa ja suomenkielisen tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä. Sisältö perustuu artikkelin lopussa mainittuun alkuperäislähteeseen.