Suomen työeläkejärjestelmä puhuttaa säännöllisesti, mutta keskustelun taustalla vaikuttavat enemmänkin julkisen talouden haasteet kuin itse eläkejärjestelmän puutteet. Ilmarisen toimitusjohtaja Mikko Mursula muistuttaa, että suomalainen eläkejärjestelmä voi hyvin ja tuoreimmat eläkeuudistukset ovat vahvistaneet sen rahoituksellista kestävyyttä.
Mursulan mukaan eläkejärjestelmästä olisi syytä käydä huolestunutta ja ongelmalähtöistä keskustelua vain kolmessa tilanteessa: jos eläkkeet olisivat poikkeuksellisen korkeita, jos eläkemaksujen taso olisi kansainvälisesti liian korkea tai jos järjestelmän rahoitus olisi epätasapainossa. Yksikään näistä ehdoista ei täyty Suomessa.
Eläkkeiden taso suhteessa kansainväliseen tasoon
Jos suomalaiset eläkkeet olisivat kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen anteliaita, järjestelmä muodostuisi maksajilleen kohtuuttoman raskaaksi. Suomen eläketaso sijoittuu kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa keskivaiheille.
Viime vuonna Suomen keskieläke oli 2 138 euroa kuukaudessa ja mediaanieläke 1 886 euroa kuukaudessa. Eläketasojen vertailu eri maiden välillä on monimutkaista palkkaerojen, verotuksen ja erilaisten lakisääteisten rakenteiden vuoksi. Kun tarkastellaan eläkkeiden korvausastetta keskituloisella palkansaajalla, Suomen tuleva eläke ylittää hieman OECD-maiden keskitason.
OECD-maiden keskimääräinen korvausaste on 52 prosenttia eläkettä edeltävästä palkasta, kun taas Suomessa se on noin 58 prosenttia. Luvussa ovat mukana sekä lakisääteinen että pakollinen lisäeläketurva. Suomalainen eläkejärjestelmä on siten hyvä, muttei erityisen antelias.
Eläkemaksujen vaikutus palkansaajaan ja työnantajaan
Suomessa työeläkemaksu on tällä hetkellä 24,4 prosenttia, ja se jakautuu työntekijän ja työnantajan kesken. Työeläkemaksu vaikuttaa suoraan työn kokonaiskustannukseen, ja liian korkea maksu aiheuttaisi kitkaa kansantaloudelle sekä heikentäisi maamme kilpailukykyä.
Puhtaasti pakollisia työeläkemaksuja vertailtaessa Suomi voi vaikuttaa kalliilta, sillä monissa muissa maissa eläkkeitä rahoitetaan myös verovaroista tai erillisillä työmarkkina- ja lisäeläkkeillä. Koko järjestelmän hintaa mitattaessa Suomen asema on kuitenkin maltillinen.
Eläketurvakeskuksen vuonna 2020 tekemän vertailun mukaan kahdeksasta Euroopan maasta kokonaiseläketurva oli suhteessa bruttokansantuotteeseen edullisinta Ruotsissa ja Suomessa. Molemmissa maissa eläkkeisiin käytetty maksutulo oli reilut 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun kärjessä olivat Italia ja Tanska lähes 17 prosentin osuudella, kun maiden keskiarvo asettui reiluun 14 prosenttiin.
Sijoitusriskin nostaminen keventää tulevia maksupaineita
Eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on parantunut merkittävästi tuoreimman eläkeuudistuksen ansiosta. Uudistus antaa eläkeyhtiöille mahdollisuuden ottaa sijoitustoiminnassa aiempaa enemmän riskiä, mikä nostaa sijoitussalkkujen tuotto-odotusta.
Uudistuksen myötä eläkevaroille sallitaan jopa 70 prosentin osakepaino. Korkeampi osakepaino lisää tuottojen vaihtelua, ja markkinoiden laskiessa sijoitustuotot voivat painua miinukselle. Sijoitustasojen notkahdus ei siis tarkoita varojen loppumista.
Laskelmat osoittavat, että jos sijoitussalkkujen tuotto-odotus nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, se poistaa noin kolme prosenttiyksikköä nousupainetta työeläkemaksusta. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan tulevaisuudessa siintääkin työeläkemaksun nostamisen sijaan maksujen lasku, sillä kasvanut osa eläkkeistä voidaan rahoittaa sijoituksilla.
Eläkeuudistukset ja hallitusohjelmatavoitteet
Eläkeuudistuksia on tehty Suomessa noin 6–7 vuoden välein. Finanssiala ry painottaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että hajautettu ja yksityisiin toimijoihin perustuva hallintomalli vähentää riskejä, lisää kilpailua ja varmistaa, että eläkevarat käytetään yksinomaan työeläkkeisiin.
Lisäksi järjestelmän sääntelyn on pysyttävä kansallisessa päätösvallassa, ja jatkuva kehittäminen on toteutettava tiiviissä yhteistyössä työnantajien ja palkansaajien kanssa.
Eläketurvaa voidaan vahvistaa myös elvyttämällä vapaaehtoinen lisäeläkesäästäminen. Finanssialan mukaan tämä edellyttää, että lisäeläkkeen eläkeikä vastaa työeläkelakien mukaista eläkeikää ja maksut voidaan vähentää verotuksessa järkevässä määrin.
Lähde: www.finanssiala.fi
Tekoälyavusteinen sisältö – Artikkelin luonnostelussa ja suomenkielisen tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä. Sisältö perustuu artikkelin lopussa mainittuun alkuperäislähteeseen.